Uusi haku

Jos hakutulokset eivät tyydyttäneet, tee uusi haku

42 hakutulokset haulle:

13

Kirjovehka ja täpläkirjovehka

Runsaslajinen kirjovehkalajien suku on lähtöisin Keski- ja Etelä-Amerikan troopisista sademetsistä Kolumbiasta ja Costa Ricasta. Helppohoitoiset ja näyttävät kirjovehkat ovat hyvin suosittuja sisustuskasveja. Kasvit saattavat kukkia kotioloissakin muutaman kasvukauden jälkeen. Lyhyen aikaa kestävä kukinto muistuttaa kallan kukkaa, mutta on vaatimattomampi. Kukkimisen jälkeen kasvin voimat eivät riitä lehtien kasvattamiseen. Jos haluaa nauttia kirjovehkan vihreästä väriloistosta, kannattaa leikata […]

14

Köynnösvehka

Jo vuosikymmenien ajan Philodendron-lajin edustajat ovat kuuluneet suosituimpiin viherkasveihin. Suurin osa niistä on pensasmaisia, mutta myös puumaisia lajikkeita löytyy. Kotioloissaan, trooppisessa Etelä-Amerikassa ne elävät muiden puiden rungoilla ja kasvattavat pitkiä ilmajuuria. Lehtien muodot vaihtelevat paljon kasvin iän mukaan. Ajoittain jotkin kasvit saattavat kasvattaa kukkiakin.

15

Köynnösviikuna

Ficus lajin edustajista yli 800 tunnetaan huonekasveina. Niistä suosituimpia ovat suurilehtinen Kumipuu (Ficus elastica) ja siro Limoviikuna (Ficus benjamina,) jolla on pienet lehdet, pensasmainen kasvu ja vanhempana taipuvat, roikkuvat oksat. Decora tyypin Ficus elastica on klassinen kumipuu, jolla on suuret, kiiltävät, vaaleanvihreät lehdet. On myös tyyppejä joilla on valkoinen tai keltaisenkirjava lehvästö. Monet ficukset kasvavat […]

16

Kultaköynnös

Kultaköynnös on tyypillinen vehkakasvi, joka on kotoisin Tyynenmeren saarilta. Luontaisissa kasvupaikoissaan se kiipeilee puiden rungoilla ja oksistoissa ja voi saavuttaa kymmenien metrien pituuden. Sydämen muotoiset, erikokoiset lehdet vaihtelevine kultaisine värilaikkuineen kehittyvät parhaiten riittävässä valossa, muutoin lehdet saavat rusehtavanvihreän sävyn. Kultaköynnös soveltuu sekä roikkuvaksi kasviksi, että kiipeäväksi köynnökseksi, niin kuin se kotisijoillaan elää.

17

Kumiviikuna eli huonekumipuu

Kumiviikuna eli huonekumipuu kuuluu Moraceae heimoon, jonka tunnetuimmat lajit ovat viikuna ja apinanleipäpuu. Kumiviikuna on suosittu huonekasvi, jota on kasvatettu jo 1800-luvun alkupuolelta alkaen. Sen suosio huonekasvina perustuu helppohoitoisuuteen ja sopeutuvaisuuteen.

18

Limoviikuna

Limoviikuna kuuluu huonekumipuun tavoin Moracaea heimoon ja on yksi fiikus lajikkeista. Limoviikunaa on kasvatettu huonekasvina jo lähes parisataa vuotta. Se on lähtöisin Intiasta. Limoviikuna muistuttaa hieman kotoista koivuamme tuuheine ja siroine lehtineen.

19

Lyyraviikuna

Lyyraviikuna on kotoisin Länsi- ja Keski-Afrikasta ja se kasvaa ajan myötä pieneksi puuksi. Korkeutta se voi saavuttaa jopa 3 metriä. Suuret, pituudeltaan jopa 47 cm lehdet ovat tummanvihreitä ja kiiltäviä. Leveyttä huonekasville voikin muodostua noin 2-3 metriä. Monet ficukset kasvavat ajan kanssa liian isoiksi sisätiloihin, ja niitä täytyy lyhentää. Jos kasvia halutaan leikata, tehdään se […]

20

Malakanlaikkuvehka

Malakanlaikkuvehkan lehdet ovat hopeanvihreän kirjavia ja ovaalin muotoisia. Lehdet ovat pitkiä ja kasvavat lyhyestä varsiosasta. Meillä Suomessa tämä puolipensas saavuttaa yleensä noin 50cm korkeuden, mutta kotimaassaan trooppisessa Aasiassa se voi saavuttaa jopa 2m korkeuden. Malakanlaikkuvehkan huomaamattomat kukat kehittyvät kirkkaan punaisiksi, houkutteleviksi marjoiksi. Tässä vaiheessa on mielekästä poistaa ne, sillä muuten ne luovat sekavan tunnelman hopeanvihreiden […]

21

Medinilla

Filipiiniläisestä tropiikista kotoisin oleva medinilla koristaa itsensä kevään ja kesän ajaksi, jopa puolimetrisillä, lehtihangasta roikkuvilla vaaleanpunaisilla kukkaryppäillä. Kukinnot ovat violetihtavat ja niiden yllä olevat suojalehdet vaaleanpunaisen ja valkoisen kirjavia. Vahvasuoniset, jopa 30cm pitkiksi kasvavat lehdet ovat suuria ja nahkamaisia ja ovat nelikulmaisten, puutuneiden varsien päässä. Medinilla on tilaa vaativa kasvi ja lämpimällä ja kostealla paikalla […]

22

Morsiuskello

Campanula isophylla on yksi harvoista kellolajeista, jotka ovat herkkiä pakkaselle. Kesällä ne kehittyvät kukkatäyteisiksi ruukkukasveiksi. Morsiuskello (tunnetaan myös nimellä morsiushuntu) kukkii sinisiä, neljän sentin kokoisia kukkia koko kasvukauden ja se vaikuttaa tiheän karvapeitteensä vuoksi harmaanvihreältä tai jopa valkealta. Morsiuskellon lehdet ovat miltein pyöreitä, isohampaisia ja vaaleanvihreitä. Kylmemmissä tiloissa se sopii myös istutettavaksi ikkuna-amppeliin. Sen erittämä […]

23

Muratti

(Euroopan)Muratti on monikäyttöinen viherkasvi. Muratti kasvaa luonnonvaraisena lähes koko Euroopassa ja on erinomainen ulkokasvi myös Suomen kesään. Se viihtyy sekä sisäkukkana, että ulkoistutuksissa. Muratti on köynnöskasvi, josta voi kasvattaa näyttävän amppelin tai tuetun ruukkukukan; se kasvaa 1-20 metriä pitkäksi. Yleinen tapa on asettaa ruukkuun köynnöstuki ja kasvattaa muratin versot renkaaksi ruukun päälle. Kaikilla murattilajeilla ja […]

24

Murattiaralia

Muratin ja huonearalian risteytys on vanhempiensa välimuoto ja se syntyi Ranskan Nantesissa vuonna 1912. Sen kasvutapa on pilarimainen ja keskikokoiset, himmeänkiiltävät ja tanakat lehdet ovat kolme- tai viisisormisia, lyhytruotisia sekä jäykkiä. Nuoren murattiaralian varsi on vihreä, ja se kukkii vasta vanhana kermankeltaisin ja korallimaisin kukin. Kukat ovat halkaisijaltaan 4-6mm ja ne kukkivat myöhään syksyllä tai […]