Jos hakutulokset eivät tyydyttäneet, tee uusi haku
Pioni, tuo kukkien kuningatar, on mainettaan helpompi eikä vaadi poppaskonsteja komeaan kukintaan. Kuolanpioni Pionien kukinnan korkkaa kesäisin yleensä kuolanpioni. Sillä on yksinkertainen kukka ja se menestyy hyvin koko Suomessa, onhan se levinnyt aina Siperiaankin saakka. Kuolanpionista kasvaa ajan kuluessa komea, pehkomainen ja vankka kasvusto, jota ei tarvitse tukea. Turhaan ei siis tätä pionilajia kutsuta helppohoitoiseksi. […]
Hoya sukuun kuuluvia posliinikukkia on lukuisia eri lajikkeita. Kasveja kasvaa luonnonvaraisena Ita-Aasiassa ja Australiassa. Tyypillisimpiä huonekasveina kasvatettavia lajikkeita ovat isoposliinikukka (Hoya carnosa) ja pikkuposliinikukka (Hoya bella). Kasveilla on paksut vahamaiset lehdet ja makealta tuoksuvat kukinnot, joista voi tihkua tahmeaa nestettä.
Alunperin pesäraunioinen on kotoisin Etelä-Amerikan sademetsistä, jossa ne yleisimmin kasvaa puiden päällyskasvina useiden muiden saniaisten tavoin. Pesäraunioinen on saanut suomenkielisen nimen kasvutavastaan; sen lehdet rullautuvat kasvin keskeltä auki ja tästä muodostuu avoin, pesämainen ruusuke. Pesäraunioisen lehdet ovat omenanvihreitä, nahkeita ja muiden saniaisten vastaisesti eheitä. Ne kasvavat keskimäärin 47cm pituutta ja 5-7,5cm leveyttä, mutta suurimmillaan pituus […]
Kotimaassaan Meksikossa peikonlehti kasvaa puiden varjossa ja kietoutuu niiden runkoihin ylöspäin kiiveten. Sen ominaispiirre ovat suuret kilvenmuotoiset ja lovelliset lehdet. Peikonlehti kasvattaa lisäksi ilmajuuria, joita ei missään nimessä tule poistaa. Se viihtyy ahtaissa paikoissa esim. eteisessä tai portaikossa. Peikonlehti ei vaadi paljoa hoitoa ja on siksi hyvin käyttäjäystävällinen. Optimaalisella hoidolla ja onnella saattaa peikonlehti kasvattaa […]
Palmuvehka eli zamioculcas on alkujaan Itä-Afrikkalainen kiiltävälehtinen, helppohoitoinen ja näyttävä huonekasvi, joka on vasta viime vuosina vakiinnuttanut asemansa monenlaisissa sisustuksissa. Kasvi on lievästi myrkyllinen, aiheuttaen mahdollisesti paikallisia iho-oireita. Kasvi tunnetaan myös nimellä tikapuukukka tai leidipalmu. Palmuvehkan kukinto on vehkakasveille tyypillinen. Kasvi kukkii harvoin. Palmuvehkan lehdykät kasvavat pystyasennossa tanakoiksi ja kookkaiksi ja niistä kasvaa pareittain puikeita jäykkiä lehtiä.
Paavalinkukka on alkujaan Itä-Afrikasta kotoisin oleva huonekasvi. Luonnossa se viihtyy varjoisalla paikalla vuoren rinteellä. Paavalinkukan lehdet ovat pitkäruotiset, nukkaiset, soikeat, joskus miltei pyöreät, päältä harvakarvaiset ja kiiltävät. Lehden alapinnan väri vaihtelee vaalean- ja tummanpurppuraisen välillä. Tämä pieni kasvi kuuluu Gesnerien sukuun ja lajin sininen edustaja on suosituin, vaikka monia muitakin värisekoituksia on, esim. violetin, sinisen, […]
Petunian alkuperäiset muodot ovat kotoisin Etelä-Amerikasta. Nykyään siitä on lukemattomia eri lajikkeita ja risteytyksiä parvekekukkavalikoimassa. Petunioita on iso- ja pienikukkaisia, sekä kukoistavia ja vaatimattomia lajeja. Niiden värikirjo kattaa miltei kaikki väriskaalat, kaunis suonisten, raidallisten ja varjostusmaisten lisäksi. Petunioista ehdottomasti suosituin on roikkuva Petunia Surfinia. Sillä on jopa metrin verran alaspäin roikkuvat lehvästöt. Joihinkin petunialajeihin verrattuna […]
Pelargonia on kotoisin Etelä-Afrikasta, josta se tuotiin Eurooppaa 1700-luvulla. Nykyään helppohoitoinen pelargoni on suosituimpia ruukkukasveja ja erilaisia lajikkeita löytyy tuhansia. Pelargoni on näyttävä yksinään huonekasvina tai kesäkukkana ulkosalla. Upeasti laskeutuvat riippupelargonit sopivat hyvin amppeleihin tai parvekelaatikoihin. Ryhmäistutuksiin sopivia kasveja pelargonien kanssa ovat lobeliat ja tuoksupielukset.
Inspiroiviin kasvi-
ja puutarhahetkiin
– substral.fi!
Transmeri kuluttajapalvelu
Puh. 0800 92299
ma-pe klo 13-15
#rakkauttajasubstralia
